Tutkimuksen tulosten vaikea tulkinta – case katsoiko televisiota

Ihmiset tekevät usein montaa asiaa samaan aikaan, siksi onkin vaikeaa arvioida mihin he keskittyvät. Esimerkiksi televisionkatsojan altistuminen mainonnalle, ei ole ihan yksiselitteistä. Vaikka vastaaja olisikin katsonut kyseistä ohjelmaa, onko hänellä ollut mahdollisuuksia huomata mainos ?

Monen asian tekeminen yhtä aikaa ei ole mikään ihan uusi ilmiö, sillä jo yli 40 vuotta sitten ihmisten huomio vaelsi televisiota katsoessaan. Robert Bechtel[1] kavereineen teki vuonna 1971 tutkimuksen, jossa ne videoivat ihmisten televisionkatselua. Näitä videoita tuli yhteensä 613 kappaletta. He listasivat laajan määrän aktiviteetteja joita ihmiset tekivät samaan aikaan kun katsoivat televisiota. Osa näistä toiminnoista kuvastaa intensiivistä katselua, osa ei todellakaan keskity television katseluun. Minusta tämä lista on tutkijan näkökulmasta huvittava, kun miettii aika tavallista kysymystä ”katsoitko eilen televisiota?”. Mitä oikeastaan vastaus ”katsoin” kertoo? Eikä ihan hirveästi auta, vaikka sitten kysyttäisiin katseluun käytettyä aikaa.


Kolme eri mittaustapaa


Bechtel ja kaverit totesivat, että verrattaessa todellista katsomista (videoitu tilanne) ja päiväkirjaa tai kyselyä edellisen päivän katselutavoista tai katselutavoista yleensä havaitaan suurta liioittelua. Päiväkirjassa ihmiset liioittelevat television katselua noin 25% ja kyselytutkimuksissa noin 40-50%. 




[1] Bechtel, Robert B. & Achelpohl, Clark & Akers, Roger (1971): “Behaviour and Questionnaire Responses”, teoksessa Television and Social Behaviour: Reports and papers, Volume IV: Television in Day-to-Day life: Patterns of use, Edited by Rubinstein A. & Comstock George A. & Murray, John P. p. 276-344. 

Kommentit

Suositut tekstit