Tutkimuksen tulosten vaikea tulkinta – case katsoiko televisiota
Ihmiset tekevät usein montaa
asiaa samaan aikaan, siksi onkin vaikeaa arvioida mihin he keskittyvät.
Esimerkiksi televisionkatsojan altistuminen mainonnalle, ei ole ihan
yksiselitteistä. Vaikka vastaaja olisikin katsonut kyseistä ohjelmaa, onko
hänellä ollut mahdollisuuksia huomata mainos ?
Monen asian tekeminen yhtä aikaa ei ole mikään ihan uusi ilmiö,
sillä jo yli 40 vuotta sitten ihmisten huomio vaelsi televisiota katsoessaan.
Robert Bechtel[1] kavereineen teki vuonna
1971 tutkimuksen, jossa ne videoivat ihmisten televisionkatselua. Näitä
videoita tuli yhteensä 613 kappaletta. He listasivat laajan määrän
aktiviteetteja joita ihmiset tekivät samaan aikaan kun katsoivat televisiota.
Osa näistä toiminnoista kuvastaa intensiivistä katselua, osa ei todellakaan keskity
television katseluun. Minusta tämä lista on tutkijan näkökulmasta huvittava,
kun miettii aika tavallista kysymystä ”katsoitko eilen televisiota?”. Mitä
oikeastaan vastaus ”katsoin” kertoo? Eikä ihan hirveästi auta, vaikka sitten
kysyttäisiin katseluun käytettyä aikaa.
Kolme eri mittaustapaa
Bechtel ja kaverit totesivat,
että verrattaessa todellista katsomista (videoitu tilanne) ja päiväkirjaa tai kyselyä
edellisen päivän katselutavoista tai katselutavoista yleensä havaitaan suurta
liioittelua. Päiväkirjassa ihmiset liioittelevat television katselua noin 25%
ja kyselytutkimuksissa noin 40-50%.
[1] Bechtel, Robert B. & Achelpohl, Clark
& Akers, Roger (1971): “Behaviour and
Questionnaire Responses”, teoksessa Television and Social Behaviour:
Reports and papers, Volume IV: Television in Day-to-Day life: Patterns of use,
Edited by Rubinstein A. & Comstock George A. & Murray, John P. p.
276-344.
Kommentit
Lähetä kommentti