Kauneusharhaa kyselyihin vastatessa: Mikä on kaunista, on hyvää - vai onko?
Kauneus, visuaalisuus ja esteettisyys vaikuttaa siis
ihmisiin ja heidän valintoihinsa monin tavoin. Tutkimuksissa tämän vinouttaa
vastauksia kauniimman vaihtoehdon hyväksi. Jotta tutkija voisi ottaa kauneuden
vaikutuksen vastauksiin huomioon olisi hyvä tietää mikä on kaunista. Tutkimuksen
mukaan ihmisten fyysinen kauneus (se mitä pidetään kauniina) koostuu monista
eri elementeistä, joista kasvojen kauneus on kaikkein tärkeintä (Pansu & Dubois
(2002)[8]). Tähän
liittyy kasvojen väri, tasaisuus, silmien kirkkaus, kiiltävät hiukset, mitkä kaikki
ovat merkkejä terveydestä (Thornhill & Gangestad (1999)[9]).
Olennaisia elementtejä ovat myös symmetrisyys, keskiarvoisuus, maskuliinisuus
tai feminiinisyys (Thornhill & Gangestad (1999).
Michael Martin (2013)[10] kertoo
Philosophy Bites podcastissä siitä, miten eri tavalla eri filosofit saattavat
ajatella kauneudesta. David Hume ajattelee, että se mikä on kaunista tai se
mitä me pidämme kauniina on subjektiivinen asia (kauneus on katsojan silmässä).
Kauneus on ikään kuin olemassa katsojassa itsessään. Immanuel Kant on täysin
vastakkaista mieltä, hänen mielestään kauneus on olemassa itsessään ihmisistä
tai katsojista riippumatta. Jotkut asiat ovat objektiivisesti ottaen kauniita,
eikä niiden kauneus riipu siitä onko kukaan niitä näkemässä. Hume pitää esineen
herättämiä tunteita mittarina kauneudesta, eli jos jokin tuottaa meille iloa
tai onnentunteita, on se myös todennäköisesti meistä kaunista. Vaikka hän pitää
kauneutta subjektiivisena kokemuksena, hän silti arvelee, että on olemassa
asioita, joita monet ihmiset todennäköisesti pitävät kauniina.
On sitten
kauneus olemassa esineissä itsessään tai katsojan silmässä, vaikuttaa se silti
valintoihin. Tutkimuksissa on tuotevertailuja tai ihmisten ominaisuuksia
vertailtaessa hyvä huomioida tämä kauneuden vaikutusefekti. Jos ei ole
kiinnostunut kauneusefektistä vain muista ominaisuuksista kannattaa
vertailuihin ottaa yhtä kauniita (tai yhtä vähän kauniita) esineitä ja ihmisiä.
Sitten pitää miettiä vielä pystyykö esineiden tai ihmisten kauneutta arvioimaan
itse (onko ominaisuus esineissä /ihmisissä itsessään) vai pitäisikö olla jokin
raati arvioimassa sitä (siltä varalta, että kauneus on tutkijan silmissä
erilaista kuin vastaajien).
Ps. Itse pidän
Ahvenanmaan saariston maisemia ja kukkia mielettömän kauniina, jonkun toisen
mielestä voi olla karua ja tylsää.
[1] Sangrador,
José Luis, and Carlos Yela. "‘What is beautiful is loved’: Physical
attractiveness in love relationships in a representative sample." Social
Behavior and Personality: an international journal 28.3 (2000): 207-218.
[2] Hadjistavropoulos,
Thomas, and Myles Genest. "The underestimation of the role of physical
attractiveness in dating preferences: ignorance or taboo?." Canadian
Journal of Behavioural Science/Revue canadienne des sciences du comportement
26.2 (1994): 298.
[3] Dion, Karen, Ellen Berscheid, and Elaine
Walster. "What is beautiful is good." Journal of personality and social psychology 24.3 (1972): 285.
[4] Lemay,
Edward P., Margaret S. Clark, and Aaron Greenberg. "What is beautiful is
good because what is beautiful is desired: Physical attractiveness stereotyping
as projection of interpersonal goals." Personality and Social Psychology
Bulletin 36.3 (2010): 339-353.
[5] Shinners,
Erin. "Effects of the “What is Beautiful is Good” stereotype on perceived
trustworthiness." UW-L Journal of Undergraduate Research 12 (2009):
1-5.
[6] Reimann, Martin, et al. (2010): "Aesthetic
package design: A behavioral, neural, and psychological
investigation." Journal of
Consumer Psychology 20.4
(2010): 431-441.
[7] Tractinsky,
Noam, Adi S. Katz, and Dror Ikar. "What is beautiful is usable." Interacting
with computers 13.2 (2000): 127-145.
[8] Pansu, Pascal, and Michel Dubois. "The
effects of face attractiveness on pre-selective recruitment." Swiss Journal of Psychology/Schweizerische Zeitschrift für
Psychologie/Revue Suisse de Psychologie 61.1 (2002): 15.
[9] Thornhill, Randy, and Steven W. Gangestad.
"Facial attractiveness." Trends
in cognitive sciences 3.12
(1999): 452-460.
[10] Edmonds, David & Warburton, Nigel (2013): ” Michael
Martin on Hume on Taste”, Philosophy Bites
Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special
quests, 3.8.2013
Kommentit
Lähetä kommentti