Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Tunteiden mittaamisen ongelma kyselytutkimuksissa

Aika usein kyselytutkimuksissa pyritään jollain tavalla mittaamaan ihmisten tunteita. Ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia tunteita mikäkin asia ihmisissä herättää. Tyypillisesti vastaajille annetaan lista tunteista ja pyydetään arvioimaan esimerkiksi Likert-asteikolla yhdestä viiteen, kuinka vihaisia, surullisia, pettyneitä tai innostuneita he ovat. Tämä mittaustapa on helppo ja näppärä. Siitä saadaan tunteelle numeerinen arvo ja se mahdollistaa erilaisten asioiden ja ihmisten vertailun. Se on todella käyttökelpoinen metodi. Mutta kuinka luotettava tunteiden mittaamistapa tämän tyyppinen itsearviointi oikeastaan on?   Olin kuuntelemassa Vaasassa Vakki Ry:n järjestämässä ”Inhimillinen viestintä” -seminaarissa kun Jesper Eklund ja Jenny Lindholm esittelivät tutkimustaan liittyen tunteiden mittaamiseen kyselytutkimuksissa. Aluksi he totesivat, että on aika epäselvää, miten tunteita oikeastaan pitäisi mitata. Hankaluuksia syntyy jo pelkästään siitä, että ihmisten on yleensä vaikeaa ...

Viimeisimmät blogitekstit

Kollapsologia ajattelumallina ja tutkimuskehyksenä

Kun teet skenaarioita muista sanoittaa valintasi

Miten tutkia käsitteitä tekoälyn avulla: Visualize my concept -projektin tarina

Miten voi tutkia sitä toimiiko Venäjän propaganda lännessä?

Huomioitavaa kysymyskaavaketta suunnitellessa: Omistusvaikutus vaikuttaa vastauksiin

Teho irti tapahtumista tarkkailututkimuksen avulla

Miten tutkia pienen yrityksen tunnettuutta?