perjantai 29. syyskuuta 2017

Kolmiulotteisuus kuvioissa

Aikoinaan kun opettelin markkinatutkimusalaa luin ahkerasti Vesa Kuuselan kolumneja Tilastokeskuksen julkaisemasta Tietoaika-lehdestä (1992-1998) ja hänen Kuuselan kirjan Tilastografiikan perusteet. Näistä kirjoituksista kävi hyvin selvästi ilmi, että Vesa Kuusela oli hyvin allerginen kaikelle kolmiulotteisuudelle kuvioissa. Kuusela (1992)[i] kirjoittaa, että ”Käytännössä esitykseen tuotetulla kolmiulotteisella vaikutelmalla lähes aina hävitetään kuvion kyky välittää tietoa, mikä on tilastokuvion ensisijainen tehtävä eli pilataan koko esitys. En muista nähneeni yhtään esitystä, josta voisi sanoa, että kolmiulotteisuus olisi parantanut sitä”. Tämä ajatus on jäänyt mieleeni, vaikka aina välillä olen kikkaillut kolmiulotteisuudella (se näyttää niin kivalta) ja yleensä aina todennut, että tiedot käy selkeämmin ilmi kaksiulotteisista kuvioista.

Kolmiulotteisissa pylväistä tietoa on vaikeaa tulkita. Otetaan esimerkki. Tietyn tuotteen käyttäjistä on 25% naisia ja 75% miehiä. Jos tämän tiedon esittää kolmiulotteisina pylväinä on aika vaikeaa hahmottaa lukuja kuviosta. Jos katsoo miesten pylvään takareunaa näyttää luvuksi tulevan 70%, jos taas etureunaa luku onkin noin 58%. Ja siis oikeasti 75%!!



Skau (2011)[ii] kuvaa blogissaan hyvin sitä miten 3D ominaisuuden lisääminen heikentää oikean tulkinnan mahdollisuutta piirakkakuviossa, koska se muuttaa suhteellisia pinta-alaeroja. Tämä johtuu siitä, että kun piirakkakuvio kuvataan 3D-muodossa siitä tuleekin ellipsi. Alla on samat luvut piirakkakuviossa ja 3D ellipsissä.


Selkeimmältä näyttää kaksiulotteinen pylväskuvio, mistä heti näkee, että epävarmojen ryhmä on suurin ja että jäsenyyttä aikoo jatkaa enemmän ihmisiä, kuin  luopua siitä.  Kun vertailee kaksiulotteista vasemmanpuoleista ja kolmiulotteista oikeanpuolista kuviota huomaa, että kaksiulotteinen näyttää aika tylsältä ja kolmiulotteinen jännittävältä. Tiedot käy kuitenkin ilmi paljon selvemmin vasemmanpuoleisesta kuviosta. Ja koska tilastokuvion tehtävänä on välittää tietoa, valinta on aika selvä. Wainer (1984)[iii] esitti kaksi keinoa tiedon hämärtämiseksi tilastografiikassa: Liikaa desimaaleja ja liikaa dimensioita. Palataan noihin desimaaleihin myöhemmin.



Kolmiulotteisuus on perusteltua sellaisessa tapauksessa missä asia on kolmiulotteinen. Tällöin voi käyttää ns. patjakuviota, mutta koska sen tulkinta vaatii harjaantunutta silmää, kannatta sekin luultavasti jättää väliin.




[i] Kuusela, Vesa (1992): ”Kolmiulotteista roinaa”, Tietoaika 9/1992, s. 22
[ii] Skau, Drew (2011): ” 2D’s Company, 3D’s a Crowd”, Scibble live blog, 13.12.2011http://www.scribblelive.com/blog/2011/12/13/2ds-company-3ds-a-crowd/
[iii] Wainer, XX (1984): ”How to Display Data Badly?”, The American Statistician 1984

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti