Tutkimus etiikan professorien moraalisista valinnoista
Eric Schwitzgebel on ollut hyvin
kiinnostunut ihmisten ristiriitaisesta käyttäytymisestä. Hän on tutkinut
etiikkaa opettavien professorien eettisiä valintoja. Voisi olettaa, että jos
joku pohtii työkseen oikeaa ja väärää ja opettaa sitä miten tulisi elää, hän tekisi
myös omassa elämässään eettisesti kestäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Nussbaum
(1997)[1] on
sanonut, että ihmisten on tärkeää pohtia moraalisia kysymyksiä, koska se auttaa
heitä tulemaan paremmiksi kansalaisiksi. Näin ei kuitenkaan Schwitzgebelin
tutkimuksen (2014)[2]
mukaan ole. Etiikan professorien käyttäytyminen ei poikkea muiden
käyttäytymisestä sen suhteen lahjoittavatko he rahaa hyväntekeväisyyteen,
syövätkö he kasvisruokaa, vastaavatko opiskelijoiden viesteihin, maksavatko he
myöhässä olevia konferenssimaksujaan, äänestävätkö he vaaleissa tai
käyttäytyvätkö he kohteliaasti konferensseissa. Kuitenkin heidän mielipiteensä
sen suhteen miten pitäisi käyttäytyä poikkeaa selvästi muista. He vaativat
tiukempaa moraalia.
Schwitzgebelin tutkimuksessa (2013)[3]
yliopistoprofessorien keskuudessa kaavakkeen alussa kysyttiin, onko
moraalisesti oikein, väärin vai neutraalia syödä nisäkkäiden lihaa säännöllisesti.
Vastaukset kertoivat, että moraalisesti tuomittavana tätä piti 60% etiikan
professoreista, 45% muista filosofian professoreista ja 19% muiden alojen
professoreista. Muitakin asioita tutkittiin, kuten äänestämisaktiviteettia ja hyväntekeväisyyteen
lahjoittamista. Kaavakkeen lopussa kysyttiin, mitä söit eilen päivälliseksi.
Nisäkkäiden lihan syömisessä ei tämän perusteella ollut mitään eroja. Toisin
sanoen mielipide asiasta ja todellinen käyttäytyminen eivät kohdanneet.
Mielipiteissä suuri ero, käyttäytymisessä ei eroa. Schwitzgebelin kiinnostus
aiheeseen heräsi, kun hän huomasi, että etiikan kirjoja varastettiin
kirjastosta kaikkein eniten.[4]
Hän arveli, että syy tähän voisi olla jollain kierolla tavalla se, että eetikot
pystyvät helpoimmin todistamaan itselleen sen olevan oikein.
Pitäisikö
elää kuten opettaa?
Aika paljon opetukselta syö uskottavuutta, jos opettaja itse
ei elä opetustensa mukaan. Saattaa myös seurata sosiaalisia ongelmia, koska joka
tapauksessa muut olettavat heidän käyttäytyvän opetustensa mukaisesti. Jos
etiikan opettajat eivät käyttäydy sen paremmin kuin muutkaan, pitäisikö sen
haitata meitä? Voitaisiinko heitä syyttää tekopyhyydestä? Schwitzgebelin (2013)[5] mukaan,
ei välttämättä ole ollenkaan ongelma, että etiikan professorit eivät käyttäydy
opetustensa mukaisesti. Hän perustelee näkemystään kahdella periaatteella:
Epäreiluusperiaate:
Ei olisi oikein vaatia etiikan professoreja olemaan sekä hyviä professoreja,
opettajia ja lisäksi elämään askeettista elämää.
Tiedettä vääristävä
periaate: Jos etiikan professoreja vaadittaisiin elämään opetustensa
mukaan, heillä olisi suuri insentiivi muuttaa etiikan tutkimusta ja opetusta
siten, ettei heidänkään tarvitsisi elää niin askeettisesti.
Miten tämä kaikki liittyy tutkimuksentekoon
Yksi tarinan opetus on se, että mielipide jostain asiasta ja
käyttäytyminen eivät välttämättä ole samansuuntaisia. Usein toki eettiset
näkemykset ja käyttäytyminen korreloivat keskenään. Tämä ei kuitenkaan aina
pidä paikkaansa. Etiikan professorien mielipide tulee ikään kuin viran
puolesta, se ei välttämättä ole täysin heidän omansa. Samanlainen ristiriita
koskee tupakoivia lääkäreitä, jotka hyvin tietävät, että tupakointi on
haitallista. Vaikka edelleen lähtökohtaisesti kaikesta huolimatta mielestäni on
oikein olettaa, että käyttäytyminen korreloi mielipiteen kanssa, on hyvä pohtia
asiaa tutkimuksen tuloksia tulkitessa.
Toinen huomio liittyy siihen, miten tutkimuksissa aina
luokitellaan ihmisiä iän, sukupuolen, ammatin, elämäntyylin tms. muuttujan
perusteella. Näiden stereotypioiden
kanssa pitää olla varovainen, koska ne eivät välttämättä kuvaa käyttäytymistä
oletetulla tavalla.
Kolmas tärkeä seikka on, että tuloksia tulkitessa pitää
ottaa huomioon ihmisten lähtötilanteet.
Jos yllä olevan tutkimuksen perusteella väittäisi, että etiikan opiskelu
lisää kirjojen varastamista kirjastosta, saattaisi syyllistyä vakavaan
virhepäätelmään. Saattaa nimittäin olla, että etiikkaa opiskelemaan
erikoistuvat nimenomaan ihmiset, joille eettiset asiat eivät ole täysin selviä.
Aikanaan aiheutti paljon kohua kun Frank,
Gilovich, and Regan (1993, 1996)[6]
tutkimuksessa selvisi, että taloustieteen opiskelijat käyttäytyivät
laboratoriokokeissa huomattavasti itsekkäämmin kuin muut. Oletettiin
taloustieteen opiskelun aiheuttavan itsekästä käyttäytymistä. Vuosia myöhemmin
Frey and Meier (2005)[7]
totesivat tutkimuksessaan samansuuntaisesti, että taloustieteen opiskelijat
lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen nihkeämmin kuin muut. Heidän
tutkimuksessaan selvisi kuitenkin myös, että lahjoittamisalttius pysyi samana
opintojen alusta niiden loppuun saakka. Taloustieteen opiskelu sinänsä ei siis
vaikuttanut käyttäytymiseen mitenkään. Tulokset selittyivät sillä, että
taloustiedettä opiskelemaan valikoitui enemmän ihmisiä, jotka eivät halunneet
lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen. Vaikka
korrelaatio on selvä, kausaliteetti ei ole.
[2] Schwitzgebel, Eric (2014): "The Moral Behavior of Ethicists and the Role of the
Philosopher" (2014), Experimental Ethics, ed. H.
Rusch, M. Uhl, and C. Luetge (Palgrave).
[3] Edmonds, David & Warburton, Nigel (2013): ”Eric
Schwitzgebel on ethical behaviour of Ethics professors”, Philosophy Bites
Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests,
28.9.2013
[4] Schwitzgebel, Eric (2009): "Do Ethicists Steal More Books?", Philosophical
Psychology, 22, 711-725.
[5] Edmonds, David & Warburton, Nigel (2013): ”Eric
Schwitzgebel on ethical behaviour of Ethics professors”, Philosophy Bites
Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests,
28.9.2013
[6] Frank, R. H., Gilovich, T. D., &
Regan, D. T. (1993). ”Does studying economics inhibit cooperation?”, Journal of
Economic Perspectives, 5, 171–177.
Frank, R. H., Gilovich, T. D., & Regan, D. T. (1996): ”Do economists make
bad citizens?”, Journal of Economic Perspectives, 10, 187–192.
[7] Frey, B. S., & Meier, S. (2005): ”Selfish
and indoctrinated economists?”, European Journal of Law and Economics, 19,
165–171.
Kommentit
Lähetä kommentti