torstai 31. toukokuuta 2018

Miten tutkimusmetodi vaikuttaa vastauksiin: Kyselytutkimusten ja hakusana-analyysien vertailu


On kiinnostavaa että kysymällä ihmisiltä heidän peloistaan kyselytutkimuksessa saadaan hyvin erilaisia tuloksia, kuin mitä selviää analysoimalla sitä mitä ihmiset hakevat pelkoihin liittyen Googlesta. Osa eroista selittyy sillä että  jotkut pelkomme ovat sosiaalisesti hyväksyttävämpiä kuin toiset.

Bill Tancer kertoo kirjassaan ”Click- What we do online and why it matters”, että kyselytutkimuksissa (amerikkalaiset) ihmiset usein sanovat pelkäävänsä ikäviä eläimiä (ötököitä,  hiiriä,  käärmeitä,  lepakoita), myrskyjä, esiintymistä julkisuudessa tai potevansa esimerkiksi korkeanpaikan kammoa,  ahtaanpaikan kammoa,  väkijoukkojen kammoa jne. Tutkimalla mitä ihmiset hakevat Googlesta hakutermillä ”fear of…” löydetään hyvin erilainen lista. Nämä pelot ovat huomattavasti yksilöllisempiä ja osa todella omituisiakin.  Tutkimusta tehdessä poistettiin ensin kaikki sellaiset ”fear of” -hakutulokset,  mitkä eivät liittyneet ihmisten pelkoihin (esimerkiksi laulujen sanat,  pelon määritelmät ja niin edelleen). Analyysin tuloksena löytyi yli 10.000 erilaista pelkoa, tosin joitain pelkoja oli hieman vaikea luokitella.  On toki selvää, että lista peloista ei ole sama asia kuin mitä ihmiset pelkäävät todellisuudessa.  Lista kertoo vain niistä peloista, joita yritämme ymmärtää ja ehkä ratkaista.  Kymmenen eniten googlesta haettua pelkoa Tancerin analyysin mukaan:

1.     Lentäminen
2.     Korkeat paikat
3.     Pellet (tämä saattaa tosin liittyä yhteen elokuvaan)
4.     Läheisyys
5.     Kuolema
6.     Hylätyksi tuleminen
7.     Ihmiset
8.     Käärmeet
9.     Menestyminen
10. Ajaminen

Suurin ero kyselytutkimuksen ja tämän listan välillä on, että kyselytutkimuksessa on vain yksi sosiaalinen pelko (puhuminen julkisesti) ja tässä niitä on neljä (Läheisyys, hylätyksi tuleminen,  ihmiset ja menestyminen). Vaikuttaisi siis siltä, että emme halua kertoa sosiaalisista peloistamme kyselytutkimuksissa (eikä varmaan muutenkaan). Tutkimuksessa selvisi myös se, että jotkut pelot ovat hyvin erikoisia.  Osa ihmisistä pelkää esimerkiksi joitain ruumiinosia,  toisia kulttuureja,  ranskalaisia ihmisiä,  saksalaisia asioita,  matematiikkaa,  suhteellisuusteoriaa tai pelkoa itsessään.

Sekä kyselytutkimukset että hakusana analyysit ovat hyviä tutkimusmenetelmiä.  On hyvä tunnistaa niiden eroja ja sitten millaiseen tutkimukseen soveltuvat,  kun niitä käyttää.

Ps. Kiitos kuvasta juhal surasakistock at free digital photos.net


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti