Lööppimetodi tulevaisuuksien kuvittelussa
Tulevaisuudentutkija Tarja Meristö kertoo miten hän on käyttänyt lööppimetodia tutkiessaan ikäihmisten digitaalisia tulevaisuuksia. Tutkimukseen osallistui 32 ikäihmisten kanssa tekemissä ollutta ihmistä. He olivat joko omaisia tai hoitoalan henkilöstöä. Tutkimuksessa osallistujat miettivät erilaisia mahdollisia tulevaisuuspolkuja ja analysoivat lopuksi näitä lööppimetodin avulla. Toisin sanoen he miettivät millaisia uutisotsikoita erilaisista toiminnoista voisi seurata. Tehtävänä oli miettiä sekä positiivisia että negatiivisia otsikoita. Tarkoituksena oli saada osallistujat miettimään ideoitujen palveluiden ja tuotteiden käyttökelpoisuutta, mutta myös niihin sisältyviä riskejä ja haasteita. Aikajänne oli vähintään 10 vuotta.
Työryhmässä tuotetut positiiviset lööpit ratkoivat yksinäisyyden ongelmaa sekä yksipuolisen ja tylsän ruuan haastetta. Esimerkkejä tuotetuista positiivisista lööpeistä: ”Seniorit tilaavat ravintolaruuat kotiovelle- vanhus-WOLT” tai ”Vanhus-Tinderin suosio räjähti”. Mietittiin myös yhteydenpitoa etäällä asuviin läheisiin: ”Perheet läheisempiä kuin koskaan – älyseinä tuo vaarin perheen olohuoneeseen vaikka toiselle puolelle maailmaa”.
Uhkia ja haasteita mietittäessä tuli mieleen myös negatiivisia lööppejä: ”Huijarit ryöstivät älyseinän avulla”, ”Totuus paljastui – taustalla olikin vallan ottanut robotti-imuri”. Arveltiin, että digitaaliset palvelut ovat vähän liiankin hyviä: ”Vanhukset jämähtivät koteihinsa- digi tuo palvelut kotiin”. Lööppimetodin hyvä puoli onkin uhkien ja mahdollisuuksien konkretisointi.
En tiedä kuka lööppimetodin on keksinyt (ehkä Meristö?), mutta idea on mielestäni todella hyvä. Myös Innokylän nettisivuilla puhutaan lööppimetodista. Siellä ehdotetaan lööppien kehittelemistä seuraavan metodin avulla: ” Jokainen osallistuja kirjoittaa ryhmässä käsiteltävästä aiheesta ydinsanoja paperilapuille. Pienissä ryhmissä mietitään sen jälkeen näistä lehtilööpit johonkin alan lehteen tai jos halutaan kunnolla revitellä, niin vaikka keltaisen lehdistön julkaisuihin.”
Lööppimetodille vaihtoehtoinen, ehkä hieman helpompi tapa, on kirjoittaa kuvitteellisia asiakaspalautteita liittyen erilaisiin uudistuksiin tai tuotelanseerauksiin. Nämä kuvitteelliset asiakaspalautteet auttavat suunnittelutiimiä tuotekehitystyössä. Niiden avulla voidaan poistaa uhkia sekä kehitellä potentiaalisia myyntiargumentteja.
Googlaamalla ei oikein löytynyt aiheesta mitään muuta kivaa. Kerro ihmeessä, jos olet käyttänyt lööppimetodia itse tai jos olet jossain sellaiseen törmännyt.
Lähteet:
Meristö, Tarja (2020): "Tabut ja minitrendit avaavat näkymiä ikäihmisten digitaalisiin tulevaisuuksiin." Futura 4/2020, s. 69-79.
Kommentit
Lähetä kommentti