Miten voi tutkia sitä toimiiko Venäjän propaganda lännessä?

Olin viime viikolla populismin tutkijoiden seminaarissa kuuntelemassa, kun Tabea Böing kertoi tutkimuksestaan. Hän oli analysoinut Venäjän propagandan onnistumista Saksassa. Analyysin mukaan monet Venäjän narratiivit ovat solahtaneet osaksi joidenkin saksalaisten – kuten AfD:n kannattajien – maailmankuvaa. 

Venäläisten tarjoamia Ukrainan sotaan liittyviä narratiiveja ovat esimerkiksi väitteet siitä, että talouspakotteet vahingoittavat vain länsimaita, Ukrainan itsenäisyys on alunperinkin kyseenalainen (väitetysti osa Venäjää), Nato ja USA ovat sodan todelliset alullepanijat, länsimaiden sotilaallinen apu Ukrainalle on sodanjulistus Venäjää vastaan ja ukrainalaiset pakolaiset ovat uhka vastaanottavien maiden hyvinvoinnille.

Böingin tekemän diskurssianalyysin mukaan nämä narratiivit ovat sulautuneet osaksi Saksan populististen puolueiden viestintää. Oikeistopopulistinen AfD käyttää niitä oikeuttaakseen Venäjä-mielistä politiikkaansa, ja vasemmistopopulistinen Bündnis Sahra Wagenknecht (BSW) hyödyntää niitä perustellessaan Ukrainan tukemisen lopettamista.

Mistä tietää mitkä narratiivit ovat propagandaa? 

Jäin presentaation jälkeen miettimään, miten oikeastaan voi tietää, mitkä narratiivit ovat Venäjän propagandaa ja mitkä taas lännessä yleisiä näkemyksiä. Vastaukseksi ei riitä pelkästään se, että tarkastelee mitä Kreml sanoo, sillä saattaahan sieltä tulla todenmukaisiakin lausuntoja. Propagandalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sellaisia lausuntoja, mitkä pyrkivät vaikuttamaan kohdeyleisöön ja mitkä eivät ole totta. 

Jos pääsee käsiksi luotettavien tiedusteluorganisaatioiden raportteihin, niin niiden avulla on helppoa arvioida erilaisten väitteiden paikkansapitävyyttä. Suomessa tällaisia raportteja julkaisee esimerkiksi Supo. Ulkomailla on monia eri organisaatioita. En tosin ole ihan varma voiko näihinkään täysin luottaa, sillä niillä kaikilla on omat agendansa ja osa viesteistä voi olla ensisijaisesti Venäjälle suunnattuja. En epäile, että niissä valehdeltaisiin, mutta kaikkea ei tietenkään kerrota. 

Yksi tapa selvittää sitä mitkä narratiivit ovat Venäjän propagandaa, on tarkastella mistä tiedot ovat peräisin ja milloin ne on julkaistu. Monet propagandan keskeiset väitteet tulevat Venäjän valtion rahoittamista medioista, kuten Russia Today (RT) ja Sputnik, sekä tietenkin Kremlin virallisista lausunnoista. Jos jokin viesti alkaa levitä yhtä aikaa näissä medioissa ja tiettyjen poliittisten liikkeiden puheissa lännessä, se viittaa koordinoituun informaatiovaikuttamiseen.

Toinen tapa on arvioida, miten hyvin narratiivit tukevat Venäjän strategisia tavoitteita. Kremlille on tärkeää heikentää Ukrainan asemaa, hajottaa länsimaiden yhtenäisyyttä ja vähentää kansainvälistä tukea Ukrainalle. Jos jokin viesti palvelee suoraan näitä päämääriä, se saattaa olla Venäjän informaatiokoneiston masinoimaa. Toki on myös mahdollista, että oikeasti Ukrainan asema heikkenee ja sen saama tuki vähenee. Kaikki nämä väitteet eivät siis välttämättä ole propagandaa. Mutta hälytyskellojen pitäisi soida, jos yhtäkkiä alkaa tulvia Venäjää hyödyttäviä tietoja, mitkä ovat muiden aiempien tietojen kanssa ristiriitaisia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Trumpinkin omaksumat väitteet siitä, että Ukrainan presidentti Volodymyr  Zelenskyi ei olisi vaaleilla valittu Ukrainan laillinen johtaja. 

Kolmas tapa on tarkastella kuka tietoa levittää somessa ja muualla internetissä. Monet propagandaviestit leviävät valeuutissivustojen ja koordinoitujen somekampanjoiden kautta. Jos jokin viesti toistuu lähes identtisin sanankääntein monissa eri kanavissa, saattaa kyse olla organisoidusta vaikuttamisesta eikä mistään spontaaneista mielipiteistä. Jotkut puolueet ja vaikuttajat omaksuvat Kremlin narratiiveja tietoisesti, toiset taas voivat levittää niitä huomaamattaan, koska ne tukevat heidän omaa poliittista agendaansa. 

Venäjän propagandan tunnistaminen ei ole yksiselitteistä, mutta näiden keinojen avulla voi arvioida, onko jokin viesti lähtöisin Kremlin narratiivista vai heijastaako se aidosti länsimaista keskustelua. Mitä mieltä olet näistä tavoista? Puuttuuko listasta jokin olennainen keino? Oletko jostain eri mieltä?

#Hepp5 #propaganda