Sähköpostiini tuli tänään kysely taloushallinnon
ohjelmistoista. Koska olen yrittäjä ja hoitanut kaikki nuo lähinnä Ecxelin
avulla ajattelin vastata kyselyyn ja kertoa miten toimin. Samalla ajattelin
saada lisätietoa taloushallinnon ohjelmistoista. Tällä motivaatiolla siis
vastaamaan kyselyyn. Ensimmäisten kysymysten joukossa oli tällainen kysymys:
No, koska en kerta kaikkiaan tunne yhtään, pyrin siirtymään seuraavaan kysymykseen. Mutta sepä ei onnistunutkaan:
Olin kiltti ja vastasin siis:
Tästä on yritykselle varmaan ”paljon” hyötyä. Tuntui melko
turhauttavalta vastata. Älä pakota
vastaajaa vastaamaan hänelle turhiin kysymyksiin. Se turhauttaa ja ärsyttää
vastaajaa. Seuraavaksi kysytään miten hyvin tunnen seuraavat ohjelmistot.
Ihmettelen, eikö edellä muka käynyt jo selväksi, etten tiedä. Ylimpään
kysymykseen pystyi vastaamaan ihan rehellisesti ja aidosti. Keskimmäisessä
kysymyksessä oli valikko, jossa oli vaihtoehtona ”En tiedä”. Hyvä niin, koska
nimien perusteella ei mikään houkuttele. Tähän asti kaikki tällä sivulla hyvin.
Sitten tuo viimeinen kysymys. Perustelut, mikä tekee valitusta vaihtoehdosta
”en tiedä” houkuttelevimman. Öö? Yritin hypätä kysymyksen yli, mutta ei niin vain
onnistunutkaan, koska tuo punainen virheilmoitus tuli seuraavaksi:
Kysymyskaavake kannattaa miettiä ihan kaikkien vastaajien
näkökulmasta. Huolehdi aina siitä, että jokainen vastaa vain niihin
kysymyksiin, mitkä koskevat itseä. Tämä vaatii vähän vaivannäköä, koska
kaavakkeeseen pitää rakentaa hyppyjä. Jos hyppyjen rakentaminen ei onnistu,
pitää toimia samalla tavalla kuin ennen paperikaavakkeissa. Eli ohjeistaa
vastaajaa siitä, että voit hypätä seuraavien x kpl kysymysten yli, jos et
vastasin tällä tavalla.
Seuraavaksi halutaan, että arvioisin yhtä edellä mainituista
yrityksistä. Yrityksistä, joita en siis tunne edes nimeltä. Miten vastaan?
Melko loogiseltahan tuntuisi hypätä kysymyksen yli, mutta se
ei onnistu. Taas tulee virheilmoitus ”Vastaathan kaikkiin tähdellä merkittyihin
kysymyksiin”. Laitoin kaikkiin keskimmäisen vaihtoehdon eli kolmosen ja
toivoin, ettei asiakaspalvelun bonukset ole kiinni siitä, että keskiarvoksi
tulisi vähintään 4,5 niin kuin monissa firmoissa. Älä pakota vastaajaa vastaamaan asioihin, joita hän ei tiedä. Saat
virheellisiä vastauksia, jotka vääristävät tutkimuksen lopputuloksia.
Kaiken tämän jälkeen ei ole yllättävää, että tästäkin kysymyksestä puuttuu
kokonaan se vaihtoehto, ettei asioi minkään tilitoimiston kanssa, vaan hoitaa
ihan itse. Eikä vastausta taaskaan voi edes ohittaa. Virheelliset ja
tutkimuksen tuloksia vääristävät elementit jatkuvat:
Nyt mun alkaa jo käydä sääliksi Procountoria, jonka epäilen
kärsivän suuresti huonosti laaditusta kyselystä. En silti usko suosittelevani
yritystä, jota en ennen tätä kyselyä tuntenut edes nimeltä.
Vastaan siis 1= en suosittelisi ja toivon todellakin, ettei kenenkään palkka
ole kiinni siitä miten vastaan tai siitä, että kyselystä tulee huono NET
PROMOUTER SCORE.
Lienee selvää, että en ole ollenkaan kyselyn kohderyhmää.
Ymmärrän, että joskus on vaikea tietää ketkä ovat potentiaalisia asiakkaita,
eikä nykyisiäkään asiakkaita aina tunnisteta. Tämän takia onkin tärkeää, että
kyselyssä selvitetään vastaajan taustat eli mihin ryhmään hän kuuluu. Parilla
kysymyksellä tämä olisi selvinnyt. Olisi voinut esimerkiksi kysyä avoimesti,
ilman johdattelua ”Miten yrityksessänne hoidetaan tilitoimistoyhteistyö?”. Jos oma mielikuvitus vaihtoehtojen kanssa
loppuu, käytä avoimia kysymyksiä. Toisaalta kysymyksellä missä on valmiit
vastausvaihtoehdot olisi voitu saada valmiiksi luokiteltu vastaajat vaikkapa
seuraaviin ryhmiin jatkotoimenpiteitä varten: toivottomat, potentiaaliset,
kilpailijan asiakkaat, omat asiakkaat. Selvitä
aina vastaajien taustat ja suhde tutkittavaan asiaan. Vaatii aika paljon
vaivaa rakentaa kyselyyn hyppyjä, mutta suosittelen niitä lämpimästi. Jos
jokaiselle vastaajalle tulee vain häntä itseään kiinnostavia ja olennaisia
kysymyksiä he vastaavat kysymyksiin rehellisesti ja mielellään. Saat oikeaa
tutkimustietoa. Älä pakota vastaajia vastaamaan, jos et jaksa käyttää hyppyjä,
laita joka kysymykseen vaihtoehto en osaa sanoa. Avoimet kysymykset ovat hyviä,
koska vastaaja voi niissä selittää omia vastauksiaan.
Vastattuani kyselyyn etsin vielä sähköpostilinkin esiin ja
ajattelin, että otan yhteyttä kyselyn laatijaan ja puhun hänen kanssaan, enkä
julkaise blogissa mitään hienotunteisuussyistä. Yhteystietoja ei kuitenkaan
ollut lainkaan, ei firmaa eikä kenenkään nimeä. Laita tutkimuskutsuun aina yhteystiedot, mistä vastaajat voivat kysyä
kyselyn taustoista ja siitä mihin tuloksia käytetään. On turha pelätä
mitään sähköpostitulvaa. Olen parikymmentä vuotta näitä tehnyt. Todella harvoin
kukaan kysyy mitään. Yleensä kysymykset ovat sitä paitsi tosi hyviä ja aika
usein paljastuu, etten ole huomannut ajatella ihan kaikkea kyselyä laatiessani.
Mikä auttaa kehittämään kyselyä jatkossa ja varsinkin se auttaa tutkimuksen
tulosten tulkinnassa.
Vaikka nykyisin monet sähköiset välineet mahdollistavat ”ilmaisten”
kyselyjen laatimisen ihan jokaiselle, kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan kannattako
se. Jos käyttäisi ammattilaista saisi luotettavia tutkimustuloksia. Lisäksi
(riippuu vähän ketä käyttää) saattaa saada markkinointiargumentteja,
tulevasuutta luotaavia näkökulmia, ehdotuksia strategiaan, markkinointiin ja
asiakassegmentointiin. Oma yritykseni Miratio tarjoaa noita kaikkia ja tekee
mielellään kyselyn sinullekin. Yritykseni tarjoaa myös konsultointipalvelua
pienen budjetin toimijoille, jotka haluavat säästää rahaa ja tehdä itse (katso
Tutkimusguru). Jo pelkästään kysymyskaavakkeen kommentointi ja sparraus
pelastaisi monta tutkimusta. Jos kysymyskaavake on huonosti laadittu, kuten
yllä olevassa esimerkissä ei ole mitään mahdollisuutta pelastaa tutkimusta. Jos
tutkimus tuottaa virheellistä tietoa ilmaiseksi, kuinka kannattava investointi
se on?
