torstai 29. marraskuuta 2018

Ongelmalliset sukupuoli- ja rotustereotypiat ja miten huomioida ne tutkimuksia tehdessä


Käytämme stereotypioita koko ajan, koska ne yksinkertaistavat ajattelua ja tekevät maailmasta helpommin käsiteltävän. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, emme voisi tehdä minkäänlaisia kvantitatiivisia tutkimuksiakaan, jos emme olisi valmiita yleistämään tutkimustuloksia. Ongelmallisia stereotypiat ovat silloin kun niistä on merkittävää haittaa kohteelle ja ne eriarvoistavat oletusarvoisesti ihmisiä. Tällöin stereotypiat ja ennakkoluulot johtavat siihen, että kohtelemme jotain ihmistä huonosti. Miranda Fricker (2007)[i]  kertoo esimerkin: jos joku nainen esittää kokouksessa mielipiteen, niin se helposti ignoorataan. Jos taas sen saman mielipiteen esittää mies, tulee hyväksyvää mutinaa ja kommenttipuheenvuoroja tukien mielipidettä. Kuuntelija siis arvioi puhujan kapasiteettia (vähän niin kuin talenttia) sen tiedon tuottajana ja mahdollisesti aliarvioi tiedon pätevyyttä liittyen joihin ennakkoluuloihin (stereotypioihin), joita hänellä on ennestään puhujasta.  Samasta asiasta on kyse, jos poliisi pysäyttää mustan miehen ja epäilee tämän varastaneen auton, mutta ei samassa tilanteessa epäilisi valkoista miestä. Tällöin on kohdeltu näitä henkilöitä epäoikeudenmukaisesti ja he ovat kokeneet vääryyttä perustuen stereotypioihin ja olettamuksiin. Tyypillisesti huonoista stereotypioista kärsivät naiset, joita vähätellään sukupuolen vuoksi tai vähemmistörotujen edustajat, joita pidetään erilaisina (outoina) ja sopimattomina tiettyihin tehtäviin.


Miksi sukupuolirooleihin liittyvät stereotypiat ovat ongelmallisia


Iris Bohnet (2016)[ii] on tutkinut sukupuolirooleihin liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita, mitkä näkyvät esimerkiksi siinä, että olemme yllättyneitä jos on mieshoitajia tai naisinsinöörejä. Ihmisten määritteleminen sukupuolen perusteella on ongelmallista tilanteissa,  missä se johtaa epätasa-arvoiseen kohteluun. Vaikka ilmiö on alitajuinen, sillä on silti suuri merkitys. Yhdysvalloissa herättiin tähän ongelmaan, kun huomattiin että orkestereihin palkatuista muusikoista vajaa 20% oli naisia. Kun alettiin järjestämään työhönottoon liittyviä koesoittoja verhon takana, siten etteivät arvioitsijat eivät näe hakijan sukupuolta, naisten osuus nousi 40%:iin. Iris Bohnet kertoo myös toisesta ilmiötä valottavasta testistä mikä tehtiin Harwardin yliopistossa. Opiskelijoille kerrottiin tositarina Heidistä. Kerrottiin miten Heidi menestyi liike-elämässä. Mielenkiintoiseksi  tutkimus muuttui siinä vaiheessa, kun osalle oppilaista kerrottiin sama tarina siten, että vaihdettiin Heidin nimi Howardiksi. Kun opiskelijoilta jälkikäteen kysyttiin mielipidettä tarinoista, he pitivät Howardista enemmän ja hänen tarinaansa pidettiin opettavaisempana kuin Heidin.  Opiskelijat myös palkkaisivat Howardin todennäköisemmin kuin Heidin.

Rotuihin liittyvät ennakkoluulot ja niiden ongelma


Claude Steel (2010)[iii] kertoo tutkimuksesta, missä tutkittiin rotuihin liittyviä stereotypioita. Tutkimuksessa oli joukko amerikkalaisia opiskelijoita, joukossa sekä valkoihoisia että mustaihoisia. Heille kerrottiin, että kyseessä on älykkyystesti. Mustaihoiset pärjäsivät huonommin. Verrokkiryhmälle ei kerrottu, että kyseessä on älykkyystesti. Tässä ryhmässä mustaihoiset pärjäsivät yhtä hyvin kuin valkoisetkin. Ero johtuu vallalla olevasta negatiivisesta stereotypiasta mustaihoisten älykkyydestä, mitä mustilla on itsestään (ja valtaväestöllä myös). On helppo havaita miten ongelmallinen tuo stereotypia on.

4 tapaa huomioida ongelmalliset stereotypiat tutkimuksia tehdessä


Kysymysjärjestys on olennaista. Jos ensin kysytään sukupuolta ja sitten jotain sukupuolisesti värittynyttä asiaa (vaikka urheiluun tai tekniikkaan liittyvää mielipidettä) saattaa vastaukset erota huomattavasti siitä, jos sukupuolta kysyttäisiin vasta tämän jälkeen.
Jos käytetään jotain esimerkkiä missä kerrotaan henkilöstä on syytä miettiä tarkkaan henkilön sukupuolta (ja muita ominaisuuksia)
Sukupuoli ja rotu eivät ole ainoita ongelmallisia muuttujia. Myös ikä, asuinpaikka, uskonto ja tulotaso saattavat olla värittyneitä. (vertaa mielikuvaa mikä syntyy, jos kerron Kauniaisissa asuvasta tai Kiteellä asuvasta ihmisestä).
Kun tutkitaan jotain tilannetta, mihin saattaa liittyä stereotypioita on hyvä toki selvittää taustakysymykset (sukupuoli jne), mutta tehdä ne vasta jälkikäteen. Tällöin voi verrata onko vastaukset esim. sukupuolen mukaan erilaisia ja tehdä päätelmiä johtuuko erot todellisista eroista vai ovatko ne stereotypioiden luomia.



[i] Edmonds, David  & Warburton, Nigel (2007): ”Miranda Fricker on Epistemic Injustice”, Philosophy Bites Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests, 16.6.2007

[ii] Bohnet, Iris (2016): ” Iris Bohnet on Discrimination and design”, Social Science Bites  Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests, 10.5.2016

[iii] Steel, Claude (2010):  Whistling Vivaldi – How stereotypes affect us and what can we do?