torstai 31. tammikuuta 2019

Intuition tutkimuksessa käytetyn RPD-mallin kehittelyn historia


Intuitiivisen päätöksenteon tutkimus on oikeastaan käynnistynyt, kun A. DeGroot tutki shakinpelaajia vuonna 1978 ja ihmetteli sitä, miten parhaat pelaajat pystyivät päätymään optimaaliseen ratkaisuun. Keskinkertaiset pelaajat eivät useinkaan edes harkinneet parhaimpia siirtoja. Parhaat pelaajat erosivat lisäksi keskinkertaisista pelaajista siinä, että he pystyvät nopeammin arvioimaan mahdolliset pelisuunnat hyviksi tai huonoiksi.

Vähän myöhemmin eli vuonna 1986 Gary Klein tutki tutkimusryhmänsä kanssa palopäällikköjen päätöksentekoa yhdessä kollegoidensa kanssa. ”Rapid decision making on the fireground”-nimisessä artikkelissa todetaan, että palopäälliköt tarkastelevat akuutissa tilanteessa yhtä mahdollista toimintatapaa kerrallaan (sitä mikä ensin tulee heidän mieleensä). Jos se on riittävän hyvä tapa toimia, he eivät edes harkitse muita tapoja. Jos ensin mieleentuleva tapa osoittautuu pikaisen harkinnan päätteeksi huonoksi, he muokkaavat sitä. Jos muokkaaminen ei onnistu, tai toimintatapa on edelleen huono, he hylkäävät sen ja miettivät seuraavaa mahdollista mieleen tulevaa vaihtoehtoa. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan pullahda mieleen ihan tyhjästä, vaan perustuvat kokemukseen. Lienee selvää, että toivomme palopäällikköjemme olevan kokeneita ja asiantuntevia. Noviisien tekemät päätökset olisivat varmasti aika lailla erilaisia kuin kokeneiden palomiesten. Kokeneella palomiehillä on tietoa siitä miten tuli leviää rakennuksessa, he osaavat tulkita merkit siitä milloin talo saattaa romahtaa, he tietävät milloin kannattaisi pyytää lisää apua ja monia muita asioita.

Vuonna 1988 tapahtui kansainvälinen tragedia kun USS Vincennes vahingossa ampui alas Iranilaisen lentokoneen. Tähän tapahtumaan liittynyttä päätöksentekoa on tutkittu paljon. Ja sen seurauksena Yhdysvaltojen merivoimat päätti aloittaa TADMUS (= Tactical Decision Making Under Stress) -tutkimusohjelman päätöksenteosta[i]. Seuraavana vuonna 30 tutkijaa osallistui ohjelmaan ja pyrki löytämään yhtäläisyyksiä palopäälliköiden, ydinvoimalasuunnittelijoiden, moottoritiesuunnittelijoiden ja muiden ryhmien päätöksenteosta. Tämän seurauksena syntyi vuonna 1993 kirja Decision making in action: Models and methods, mitä pidetään intuitiivisen päätöksenteon tärkeimpänä teoksena. Tutkijoiden päätavoitteena oli poistaa mystiikka intuitiivisesti päätöksenteosta. Tutkimustekniikkana he käyttivät haastattelua, minkä avulla selvitettiin miten ihmiset ovat tehneet päätöksensä. Tätä menetelmää käytettiin esimerkiksi Crandall ja Getchell-Reiter  tekemässä tutkimuksessa, missä selvitettiin hoitajien päätöksentekoa vastasyntyneiden teho-osastolla. Havaintojen mukaan hoitajat pystyvät huomaamaan tulehdukset jo ennen kuin verikokeiden tulokset tulivat. Kun heiltä kysyttiin, he eivät aluksi pystyneet kertomaan miten he tiesivät tulehduksista. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin selvisi, että on tiettyjä vihjeitä siihen suuntaan ja kokemuksen perusteella hoitajat pystyivät päättelemään milloin on kyse tulehduksesta ja milloin ei. Tutkijat totesivat, että on olennaista tunnistaa vihjeet, joita asiantuntijat käyttävät tehdessään päätöksiä.

Gary Klein kehitteli aiempien tutkimusten pohjalta intuitiivisen päätöksenteon teoriaa. Hän kutsuu sitä tunnistamiseen perustuvaksi malliksi (englanniksi RPD =  recognition primed decision making). Klein testasi mallin toimivuutta useissa päätöksentekotilanteissa ja julkaisi aiheesta kirjan ”Sources of power: How people make decisions” vuonna 1998. Kleinin tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat, systeemisuunnittelijat, armeijan toimihenkilöt, öljynporauslauttojen johtajat ja osakevälittäjät tekevät päätöksiä kiireessä siten, että he ensin tunnistavat onko tilanne heille entuudestaan tuttu. Tämän jälkeen he miettivät siihen sopivia toimintatapoja. Tämä prosessi voidaan tehdä joko alitajuisesti tai tiedostavasti harkiten. Mahdollisuudet jakaantuvat kolmeen erilaiseen ryhmään (katso alla oleva kuva). Kokenut päätöksentekijä tunnistaa onko tilanne tuttu ja voiko siinä käyttää vanhoja kokeiltuja toimintatapoja. Jos voi ja toimintatavat ovat hyviä, niin niitä käytetään. Jos vanhat toimintatavat tuntuvat huonoilta, luodaan uusia tapoja. Jos tilanne on tuntematon, siihen sovitellaan vanhoja muissa tilanteissa kokeiltuja toimintatapoja. Kuviosta puuttuu looginen neljäs vaihtoehto eli tuntematon tilanne mihin ei vanhat kokeillut toimintatavat päde, koska se ei enää ole intuitiivista päätöksentekoa. 



Intuitiivinen päätöksenteko on siis tilanteiden ja toimintatapojen tunnistamisprosessia, tärkeää on tunnistaa olennaiset vihjeet ja tietää kokemukseen perustuen miten kannattaa toimia. 

Intuitiivinen päätöksenteko - lähteet 

  • Gladwell, Malcolm (2005): Välähdys – alitajuisen ajattelun voima (alkuteos Blink – the power of thinking without thinking)
  • deGroot, A. D. (1978). Thought and choice in chess. The Hague: Mouton. (Original work published 1946)
  • Klein, G. A., Calderwood, R., & Clinton-Cirocco, A. (1986). Rapid decision making on the fireground. In Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society 30th Annual Meeting (Vol. 1, pp. 576-580). Norwood, NJ: Ablex.  
  • Collyer, S. C., & Malecki, G. S. (1998). Tactical decision making under stress: History and overview. In J. A. Cannon-Bowers & E. Salas (Eds.), Making decisions under stress: Implications for individual and team training (pp. 3-15). Washington, DC: American Psychological Association.
  • Klein, G. A, J. Orasanu, R. Calderwood, & C. E. Zsambok (Eds.) (1993): ”Decision making in action: Models and methods” (pp. 138-147). Norwood, NJ: Ablex
  • Klein, G. A. (1993). A recognition-primed decision (RPD) model of rapid decision making. In G. A. Klein, J. Orasanu, R. Calderwood, & C. E. Zsambok (Eds.), Decision making in action: Models and methods (pp. 138-147). Norwood, NJ: Ablex
  • Crandall, B., & Getchell-Reiter, K. (1993). Critical decision method: A technique for eliciting concrete assessment indicators from the “intuition” of NICU nurses. Advances in Nursing Sciences, 16(1), 42-51.
  • Klein, Gary A. (1998). Sources of power: How people make decisions. Cambridge, MA: MIT Press, pp. 1-30.



[i] Tämä TADMUS-ohjelma ja sen taustat on kattavasti esitelty Collyer ja Maleckin kirjoittamassa artikkelissa ”Tactical decision making under stress: History and overview”, mikä puolestaan on julkaistu kirjassa ”Making decisions under stress: Implications for individual and team training”.