Mikä on kaunista, on hyvää - vai onko?

Useiden tutkimusten mukaan fyysinen kauneus vaikuttaa suuresti ihmisten välisissä romanttisissa suhteissa, kauneutta käytetään ikään kuin stereotypiana hyvästä ja haluttavasta (beutiful is good-effect) (esim. Sangrador & Yela (2000)[1], Hadjistavropoulos, & Genest (1994)[2], Dion et al. (1972)[3]). Tämä vaikutus on osin alitajuinen, eivätkä ihmiset ole siis täysin tietoisia siitä. On myös todettu, että ihmiset haluavat olla tekemisissä kauniiden ihmisten kanssa niin romanttisessa kuin ystävyysmielessäkin (Lemey et al (2010)[4]). Eräässä tutkimuksessa Shinners (2009)[5] pyysi 284 opiskelijaa arvioimaan ihmisten miellyttävyyttä ja luotettavuutta valokuvien perusteella. Tulosten mukaan miellyttävämpiä ihmisiä pidettiin luotettavampina kuin ei-niin miellyttäviä ihmisiä. Tämä sama ”kaunis on hyvä”-stereotypia pätee myös esineisiin eikä pelkästään ihmisiin. Reimann (2010)[6] teki mielenkiintoisen kokeen, jossa vertailtiin eri tyyppisiä pakkauksia ja niiden vaikutuksia ihmisten valintoihin. Tutkimuksessa todettiin, että kauniisti pakatut tuotteet valittiin ensisijaisesti, vaikka tarjolla olisi ollut tunnettuja brändejä tai edullisempia vaihtoehtoja. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että jos tietokoneohjelma on visuaalisesti kaunis, ihmiset pitävät sitä myös helppokäyttöisenä (Tractinsky et al. (2000)[7]).

Kauneus, visuaalisuus ja esteettisyys vaikuttaa siis ihmisiin ja heidän valintoihinsa monin tavoin. Tutkimuksissa tämän vinouttaa vastauksia kauniimman vaihtoehdon hyväksi. Jotta tutkija voisi ottaa kauneuden vaikutuksen vastauksiin huomioon olisi hyvä tietää mikä on kaunista. Tutkimuksen mukaan ihmisten fyysinen kauneus (se mitä pidetään kauniina) koostuu monista eri elementeistä, joista kasvojen kauneus on kaikkein tärkeintä (Pansu & Dubois (2002)[8]). Tähän liittyy kasvojen väri, tasaisuus, silmien kirkkaus, kiiltävät hiukset, mitkä kaikki ovat merkkejä terveydestä (Thornhill & Gangestad (1999)[9]). Olennaisia elementtejä ovat myös symmetrisyys, keskiarvoisuus, maskuliinisuus tai feminiinisyys (Thornhill & Gangestad (1999).

Michael Martin (2013)[10] kertoo Philosophy Bites podcastissä siitä, miten eri tavalla eri filosofit saattavat ajatella kauneudesta. David Hume ajattelee, että se mikä on kaunista tai se mitä me pidämme kauniina on subjektiivinen asia (kauneus on katsojan silmässä). Kauneus on ikään kuin olemassa katsojassa itsessään. Immanuel Kant on täysin vastakkaista mieltä, hänen mielestään kauneus on olemassa itsessään ihmisistä tai katsojista riippumatta. Jotkut asiat ovat objektiivisesti ottaen kauniita, eikä niiden kauneus riipu siitä onko kukaan niitä näkemässä. Hume pitää esineen herättämiä tunteita mittarina kauneudesta, eli jos jokin tuottaa meille iloa tai onnentunteita, on se myös todennäköisesti meistä kaunista. Vaikka hän pitää kauneutta subjektiivisena kokemuksena, hän silti arvelee, että on olemassa asioita, joita monet ihmiset todennäköisesti pitävät kauniina. 

On sitten kauneus olemassa esineissä itsessään tai katsojan silmässä, vaikuttaa se silti valintoihin. Tutkimuksissa on tuotevertailuja tai ihmisten ominaisuuksia vertailtaessa hyvä huomioida tämä kauneuden vaikutusefekti. Jos ei ole kiinnostunut kauneusefektistä vain muista ominaisuuksista kannattaa vertailuihin ottaa yhtä kauniita (tai yhtä vähän kauniita) esineitä ja ihmisiä. Sitten pitää miettiä vielä pystyykö esineiden tai ihmisten kauneutta arvioimaan itse (onko ominaisuus esineissä /ihmisissä itsessään) vai pitäisikö olla jokin raati arvioimassa sitä (siltä varalta, että kauneus on tutkijan silmissä erilaista kuin vastaajien).

Ps. Itse pidän Ahvenanmaan saariston maisemia ja kukkia mielettömän kauniina, jonkun toisen mielestä voi olla karua ja tylsää.

---

[1] Sangrador, José Luis, and Carlos Yela. "‘What is beautiful is loved’: Physical attractiveness in love relationships in a representative sample." Social Behavior and Personality: an international journal 28.3 (2000): 207-218.

[2] Hadjistavropoulos, Thomas, and Myles Genest. "The underestimation of the role of physical attractiveness in dating preferences: ignorance or taboo?." Canadian Journal of Behavioural Science/Revue canadienne des sciences du comportement 26.2 (1994): 298.

[3] Dion, Karen, Ellen Berscheid, and Elaine Walster. "What is beautiful is good." Journal of personality and social psychology 24.3 (1972): 285.

[4] Lemay, Edward P., Margaret S. Clark, and Aaron Greenberg. "What is beautiful is good because what is beautiful is desired: Physical attractiveness stereotyping as projection of interpersonal goals." Personality and Social Psychology Bulletin 36.3 (2010): 339-353.

[5] Shinners, Erin. "Effects of the “What is Beautiful is Good” stereotype on perceived trustworthiness." UW-L Journal of Undergraduate Research 12 (2009): 1-5.

[6] Reimann, Martin, et al. (2010): "Aesthetic package design: A behavioral, neural, and psychological investigation." Journal of Consumer Psychology 20.4 (2010): 431-441.

[7] Tractinsky, Noam, Adi S. Katz, and Dror Ikar. "What is beautiful is usable." Interacting with computers 13.2 (2000): 127-145.

[8] Pansu, Pascal, and Michel Dubois. "The effects of face attractiveness on pre-selective recruitment." Swiss Journal of Psychology/Schweizerische Zeitschrift für Psychologie/Revue Suisse de Psychologie 61.1 (2002): 15.

[9] Thornhill, Randy, and Steven W. Gangestad. "Facial attractiveness." Trends in cognitive sciences 3.12 (1999): 452-460.

[10] Edmonds, David  & Warburton, Nigel (2013): ” Michael Martin on Hume on Taste”, Philosophy Bites  Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests, 3.8.2013