On kiinnostavaa, että kysymällä ihmisiltä heidän peloistaan
kyselytutkimuksessa saadaan hyvin erilaisia tuloksia, kuin mitä selviää
analysoimalla sitä mitä ihmiset hakevat pelkoihin liittyen Googlesta. Osa
eroista selittyy sillä että jotkut
pelkomme ovat sosiaalisesti hyväksyttävämpiä kuin toiset.
Bill Tancer kertoo kirjassaan ”Click- What we do online and
why it matters”, että kyselytutkimuksissa (amerikkalaiset) ihmiset usein
sanovat pelkäävänsä ikäviä eläimiä (ötököitä,
hiiriä, käärmeitä, lepakoita), myrskyjä, esiintymistä
julkisuudessa tai potevansa esimerkiksi korkeanpaikan kammoa, ahtaanpaikan kammoa, väkijoukkojen kammoa jne. Tutkimalla mitä
ihmiset hakevat Googlesta hakutermillä ”fear of…” löydetään hyvin erilainen
lista. Nämä pelot ovat huomattavasti yksilöllisempiä ja osa todella
omituisiakin. Tutkimusta tehdessä
poistettiin ensin kaikki sellaiset ”fear of” -hakutulokset, mitkä eivät liittyneet ihmisten pelkoihin
(esimerkiksi laulujen sanat, pelon
määritelmät ja niin edelleen). Analyysin tuloksena löytyi yli 10.000 erilaista
pelkoa, tosin joitain pelkoja oli hieman vaikea luokitella. On toki selvää, että lista peloista ei ole
sama asia kuin mitä ihmiset pelkäävät todellisuudessa. Lista kertoo vain niistä peloista, joita
yritämme ymmärtää ja ehkä ratkaista.
Kymmenen eniten googlesta haettua pelkoa Tancerin analyysin mukaan:
1.
Lentäminen
2.
Korkeat paikat
3.
Pellet (tämä saattaa tosin liittyä yhteen
elokuvaan)
4.
Läheisyys
5.
Kuolema
6.
Hylätyksi tuleminen
7.
Ihmiset
8.
Käärmeet
9.
Menestyminen
10. Ajaminen
Suurin ero kyselytutkimuksen ja tämän listan välillä on,
että kyselytutkimuksessa on vain yksi sosiaalinen pelko (puhuminen julkisesti)
ja tässä niitä on neljä (Läheisyys, hylätyksi tuleminen, ihmiset ja menestyminen). Vaikuttaisi siis
siltä, että emme halua kertoa sosiaalisista peloistamme kyselytutkimuksissa
(eikä varmaan muutenkaan). Tutkimuksessa selvisi myös se, että jotkut pelot ovat
hyvin erikoisia. Osa ihmisistä pelkää
esimerkiksi joitain ruumiinosia, toisia
kulttuureja, ranskalaisia ihmisiä, saksalaisia asioita, matematiikkaa, suhteellisuusteoriaa tai pelkoa itsessään.
Sekä kyselytutkimukset että hakusana analyysit ovat hyviä
tutkimusmenetelmiä. On hyvä tunnistaa
niiden eroja ja sitten millaiseen tutkimukseen soveltuvat, kun niitä käyttää.
Ps. Kiitos kuvasta juhal surasakistock at free digital
photos.net
