Ongelmalliset sukupuoli- ja rotustereotypiat ja miten huomioida ne tutkimuksia tehdessä
Käytämme stereotypioita koko ajan, koska ne yksinkertaistavat
ajattelua ja tekevät maailmasta helpommin käsiteltävän. Siinä ei sinänsä ole
mitään pahaa, emme voisi tehdä minkäänlaisia kvantitatiivisia tutkimuksiakaan,
jos emme olisi valmiita yleistämään tutkimustuloksia. Ongelmallisia
stereotypiat ovat silloin kun niistä on merkittävää haittaa kohteelle ja ne
eriarvoistavat oletusarvoisesti ihmisiä. Tällöin stereotypiat ja ennakkoluulot
johtavat siihen, että kohtelemme jotain ihmistä huonosti. Miranda Fricker
(2007)[i] kertoo esimerkin: jos joku nainen esittää
kokouksessa mielipiteen, niin se helposti ignoorataan. Jos taas sen saman
mielipiteen esittää mies, tulee hyväksyvää mutinaa ja kommenttipuheenvuoroja
tukien mielipidettä. Kuuntelija siis arvioi puhujan kapasiteettia (vähän niin
kuin talenttia) sen tiedon tuottajana ja mahdollisesti aliarvioi tiedon pätevyyttä
liittyen joihin ennakkoluuloihin (stereotypioihin), joita hänellä on ennestään
puhujasta. Samasta asiasta on kyse, jos
poliisi pysäyttää mustan miehen ja epäilee tämän varastaneen auton, mutta ei
samassa tilanteessa epäilisi valkoista miestä. Tällöin on kohdeltu näitä
henkilöitä epäoikeudenmukaisesti ja he ovat kokeneet vääryyttä perustuen
stereotypioihin ja olettamuksiin. Tyypillisesti huonoista stereotypioista
kärsivät naiset, joita vähätellään sukupuolen vuoksi tai vähemmistörotujen
edustajat, joita pidetään erilaisina (outoina) ja sopimattomina tiettyihin
tehtäviin.
Miksi sukupuolirooleihin liittyvät stereotypiat ovat ongelmallisia
Iris Bohnet (2016)[ii] on
tutkinut sukupuolirooleihin liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita, mitkä
näkyvät esimerkiksi siinä, että olemme yllättyneitä jos on mieshoitajia tai
naisinsinöörejä. Ihmisten määritteleminen sukupuolen perusteella on
ongelmallista tilanteissa, missä se
johtaa epätasa-arvoiseen kohteluun. Vaikka ilmiö on alitajuinen, sillä on silti
suuri merkitys. Yhdysvalloissa herättiin tähän ongelmaan, kun huomattiin että
orkestereihin palkatuista muusikoista vajaa 20% oli naisia. Kun alettiin
järjestämään työhönottoon liittyviä koesoittoja verhon takana, siten etteivät
arvioitsijat eivät näe hakijan sukupuolta, naisten osuus nousi 40%:iin. Iris
Bohnet kertoo myös toisesta ilmiötä valottavasta testistä mikä tehtiin Harwardin
yliopistossa. Opiskelijoille kerrottiin tositarina Heidistä. Kerrottiin miten
Heidi menestyi liike-elämässä. Mielenkiintoiseksi tutkimus muuttui siinä vaiheessa, kun osalle
oppilaista kerrottiin sama tarina siten, että vaihdettiin Heidin nimi
Howardiksi. Kun opiskelijoilta jälkikäteen kysyttiin mielipidettä tarinoista,
he pitivät Howardista enemmän ja hänen tarinaansa pidettiin opettavaisempana
kuin Heidin. Opiskelijat myös
palkkaisivat Howardin todennäköisemmin kuin Heidin.
Rotuihin liittyvät ennakkoluulot ja niiden ongelma
Claude Steel (2010)[iii] kertoo
tutkimuksesta, missä tutkittiin rotuihin liittyviä stereotypioita. Tutkimuksessa
oli joukko amerikkalaisia opiskelijoita, joukossa sekä valkoihoisia että
mustaihoisia. Heille kerrottiin, että kyseessä on älykkyystesti. Mustaihoiset pärjäsivät
huonommin. Verrokkiryhmälle ei kerrottu, että kyseessä on älykkyystesti. Tässä
ryhmässä mustaihoiset pärjäsivät yhtä hyvin kuin valkoisetkin. Ero johtuu vallalla
olevasta negatiivisesta stereotypiasta mustaihoisten älykkyydestä, mitä
mustilla on itsestään (ja valtaväestöllä myös). On helppo havaita miten
ongelmallinen tuo stereotypia on.
4 tapaa huomioida ongelmalliset stereotypiat tutkimuksia tehdessä
Kysymysjärjestys on olennaista. Jos ensin kysytään
sukupuolta ja sitten jotain sukupuolisesti värittynyttä asiaa (vaikka urheiluun
tai tekniikkaan liittyvää mielipidettä) saattaa vastaukset erota huomattavasti
siitä, jos sukupuolta kysyttäisiin vasta tämän jälkeen.
Jos käytetään jotain esimerkkiä missä kerrotaan henkilöstä
on syytä miettiä tarkkaan henkilön sukupuolta (ja muita ominaisuuksia)
Sukupuoli ja rotu eivät ole ainoita ongelmallisia muuttujia.
Myös ikä, asuinpaikka, uskonto ja tulotaso saattavat olla värittyneitä. (vertaa
mielikuvaa mikä syntyy, jos kerron Kauniaisissa asuvasta tai Kiteellä asuvasta
ihmisestä).
Kun tutkitaan jotain tilannetta, mihin saattaa liittyä
stereotypioita on hyvä toki selvittää taustakysymykset (sukupuoli jne), mutta
tehdä ne vasta jälkikäteen. Tällöin voi verrata onko vastaukset esim.
sukupuolen mukaan erilaisia ja tehdä päätelmiä johtuuko erot todellisista
eroista vai ovatko ne stereotypioiden luomia.
[i] Edmonds,
David & Warburton, Nigel (2007):
”Miranda Fricker on Epistemic Injustice”, Philosophy Bites Podcast by David
Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests, 16.6.2007
[ii] Bohnet,
Iris (2016): ” Iris Bohnet on Discrimination and design”, Social Science
Bites Podcast by David Edmonds &
Nigel Warburton, who interview special quests, 10.5.2016
[iii] Steel,
Claude (2010): Whistling Vivaldi – How
stereotypes affect us and what can we do?
Kommentit
Lähetä kommentti