Vaahtokarkkitesti
Nykyhetken nautintojen krooninen yliarvostus
Ottaisitko pienen
palkkion nyt heti vai kaksinkertaisen kuukauden päästä? Taloustieteilijöille
vastaus on päivänselvä: olemattomien korkojen aikana ei ole mahdollista, että
pieni palkkio tuottaisi sijoitettuna kaksinkertaisen summan kuukauden päästä,
joten tietenkin valitaan kuukauden päästä saatava kaksinkertainen palkkio.
Käytännön testeissä on kuitenkin havaittu, että suurin osa ihmisistä ottaisi
mieluummin pienen palkkion nyt heti kuin isomman jonkin ajan kuluttua.
Taloustieteilijöitä asia on vaivannut paljon, koska moinen käyttäytyminen ei
ole rationaalista. He ovat päätyneet selittämään ilmiötä sillä, että ihmisten diskonttokorko (engl. hyperbolic
discounting) tulevaisuuden hyötyjen suhteen on hyvin matala tai että ihmisillä
on vääristynyt aikapreferenssi (englanniksi
myopic loss aversion, ks. Benartzi and Thaler (1999)[1]). Nimitetään ilmiötä millä nimellä tahansa, se
tarkoittaa käytännössä sitä, että arvostamme kroonisesti tämän hetken pieniäkin
nautintoja enemmän kuin pitkän aikavälin suuria nautintoja.
Aikapreferenssin
vääristymä selittää monia kohtaamiamme arkipäiväisiä ongelmia:
-
Laiskuus
ja saamattomuus: Tänään huvittaa laiskotella, huomenna on enemmän energiaa
puuhailla
-
Laihduttaminen:
Tänään tekee mieli herkkuja, ehtii sitä laihduttaa myöhemminkin
-
Tupakointi:
Tänään tekee mieli tupakkaa, mahdolliset terveysongelmat tulevaisuudessa eivät
tunnu relevanteilta
Vaahtokarkkitesti mittaa pienten lasten kärsivällisyyttä
Ihmisillä on todettu
olevan eriasteisia aikapreferenssin vääristymiä. Toiset joutuvat kamppailemaan
vääristymän kanssa enemmän ja toiset vähemmän. Stanfordin yliopistossa
1960-luvun lopussa tehtyä vaahtokarkkikoetta pidetään alan klassikkona. Walter
Mischel (1974)[2]
tutki 653:n lapsen kärsivällisyyttä vaahtokarkkikokeen avulla. Wikipedian mukaan: mukaan: ”kokeessa 4-vuotias lapsi laitettiin
istumaan yksin virikkeettömään huoneeseen vaahtokarkin kanssa, ja lapselle
luvattiin vielä toinenkin vaahtokarkki, jos hän jaksaisi odottaa vartin. Jos
lapsi ei jaksanut odottaa varttia, hän sai vain yhden vaahtokarkin. Lapsista
vain 30 % jaksoi odottaa vartin saadakseen enemmän vaahtokarkkia”. Katso
video vastaavasta myöhemmin tehdystä testistä.

Aikuisten
käyttäymisen tarkkailussa rahallinen palkkio toimii hyvin
Martin Lindstromin
kirjassa The truth and lies
about why we buy (2010)[5]
kerrotaan McClure et al. (2004)[6] tekemästä mielenkiintoisesta testistä, jossa
psykologit pyysivät joukkoa satunnaisesti valituista opiskelijoista
valitsemaan toisen kahdesta Amazon.comin lahjakortista. Ensimmäinen lahjakortti
oli suuruudeltaan 15e ja sen he saisivat heti. Toinen lahjakortti oli
suuruudeltaan 20e ja sen he saisivat kahden viikon kuluttua. Tutkimuksissa on
havaittu, että kaikenikäisillä ihmisillä esiintyy sama nykyhetken krooninen
yliarvostus. Green aet al. (1994)[7]
tutkimuksen mukaan tosin iän myötä kyky odottaa paranee.
Miksi
vaahtokarkkitutkimus on tärkeä kaikille tutkijoille
Vaikka kärsimättömyyden mittaaminen onkin kiinnostavaa ja se
tuntuu indikoivan lasten kohdalla erilaisia tulevaisuuksia ihan heti ei hahmota
mihin tavallinen markkinatutkija tietoa tarvitsee. Mielestäni tässä on kaksi
kiinnostavaa seikkaa, jotka olisi hyvä pitää mielessä. 1) On hyvä tiedostaa,
että ihmiset arvostavat nykyhetken hyötyjä yleisesti enemmän kuin tulevia.
Tutkimuksissa tämä saattaa tulla esiin tilanteissa, missä puhutaan esimerkiksi
jäsenmaksujen suuruudesta tulevaisuudessa. Ilmiö selittää myös osamaksun
suosiota. 2) Koska nyt on jo osoitettu aiemmissa tutkimuksissa, että
vaahtokarkkitesti tai sen muut aikuisille tarkoitetut versiot mittaavat
merkittävällä tavalla ihmisten kärsivällisyys-ominaisuutta ja että tämä
ominaisuus korreloi yleisen elämänhallinnan kanssa, voidaan tätä käyttää
mittamaan myös muita aiheeseen liittyviä muuttujia tai ennustamaan ilmiöitä.
Ps. Kiitos kuvasta Sommai at freedigitalphotos.net
[1] Benartzi, S., & Thaler, R. H. (1999). Risk
aversion or myopia? Choices in repeated gambles and retirement investments.
Manage- ment Science, 45(3), 364–381.
[2] Mischel, Walter. "Processes in delay of
gratification." Advances in experimental social psychology 7
(1974): 249-292.
[3] Mischel, Walter, Yuichi Shoda, and Philip K. Peake.
"The nature of adolescent competencies predicted by preschool delay of
gratification." Journal of personality and social psychology 54.4
(1988): 687.
[4] Shoda, Yuichi, Walter Mischel, and Philip K. Peake.
"Predicting adolescent cognitive and self-regulatory competencies from
preschool delay of gratification: Identifying diagnostic conditions." Developmental
psychology 26.6 (1990): 978.
[5] Lindstrom, Martin. Buyology: Truth
and lies about why we buy. Random House Digital, Inc., 2010, page 43.
[6] McClure, Samuel M. & Laibson, David I. & Loewenstein, George. &
Cohen, Jonathan D. (2004): "Separate neural systems value immediate and
delayed monetary rewards." Science 306.5695 (2004): 503-507.
[7]
Green, Leonard, Astrid
F. Fry, and Joel Myerson. "Discounting of delayed rewards: A life-span
comparison." Psychological science5.1 (1994): 33-36.
Kommentit
Lähetä kommentti